hiljaista pitelee.

Tervehdys.

Niinku ootte huomannut täällä on pidellyt aika hiljaista. Ei oo vaan saanut aikaseks istuttua koneen edessä yhtään ylimääräistä, kun kuitenkin koulutehtävät vie oman aikansa. ei oo kiinnostanut. Musiikkia en tietenkään ole unohtanut, en keikoilla käyntiä jne, mutta kirjoittamisen tänne olen unohtanut. Saa nähdä tuleeko tämä muuttumaan vai ei. Keikkoja olis kerrottavana, taitaa vaan olla ilman kuvia ja muutamat levyjututkin vois raapustella. Aika siis näyttää milloin...mutta ei nyt kuitenkaan ihan täysin kuopata tätäkään blogia, odotellaan. Innostus on kirjoittamisen suhteen taas kääntynyt enemmän toisen blogini, viini aiheisen blogin suuntaan.

Minä ja Sixgun Republic (USA), osa 8

Okei...jatketaas hieman tätä mun ja Sixgun Republic bändin osiota täällä blogissa. Viimeisessä osassa taisin päästä siihen, että alettiin rakentaa viime kesän Viva La Finlandia 2011 rundia. Joten muutamat sanat siitä ja sit hypätäänkin taas tähän päivään ja tähän kesään.

Viva La Finlandia taisi käsittää 15 keikkaa ympäri Suomea. Pitkin poikin Suomea bändi ajeli viime kesänä, keikkoja oli mm. Kajaanissa, Oulussa, Vaasassa, Helsingissä, Lappeenrannassa, Ristiinassa ja Kouvolassa, tässä vain osa mainitakseni. Iso rundi siis, mikä meni muutamaa ohjelmatoimiston ja baarin kaatumista lukuunottamatta hienosti. Näistä jouduimme odottelemaan rahoja hieman pidempään, mutta loppujen lopuksi kaikki saatiin ja homma oli taputeltu pakettiin hyvien muistojen kera.

Tänä kesänä bändille napsahti 10-vuotta ikää, joten pieni muotoista juhlakiertuetta alettiin rakentelee kesälle. Perkeleen vaikeaa meinas alussa olla, koska kesä aika ei Suomessa ole paras mahdollinen aika myydä baariin bändiä. Tyytyväinen pitää olla niistä baareista, jotka tajuaa hyvän bändin päälle ja ovat samantien ottamassa kun tarjousta laittaa. Samoiten jotkut kesä tapahtumat on tälläisiä, jotka ilolla ottaa bändin vastaan. Osa näistä tietää bändin aikasemmilta vuosilta, osa on jostain kuullut ja mikä mukavaa niin osalle ihan uusi tuttavuus, mutta käyvät netistä kattomassa ja kuuntelemassa ja ovat ihan myytyjä. Loistava bändihän tämä tosiaan on.

Tämän kesän rundi kattaa 12 keikkaa Suomessa ja kolme Ruotsissa. Taas saavat ajella ristiin rastiin...muutama vko sitten sain tekstiviestin laulajalta, että 1500km tälle vkonlopulle, joten kyllähän siinä saa autossakin miehet istua. Iisalmi tais olla pohjoisin tänä kesänä, sit on paljon muita paikkoja, joista voisin mainita uusina soittomestoina Ruukki-picnicin Ruotsinpyhtäällä, tämän iltaisen Suisto klubin Hämeenlinnassa ja huomiset Lahti cruising bileet Ace Corner baarissa Lahdessa. Alkaa bändillä kyllä olemaan jo aika kattavasti nastaa Suomen kartassa jos kaikki keikat olis merkattuna johonkin ylös.

Sen verran vielä mainostan, että Sixgun Republicin facebook sivuihin on panostettu hieman, sieltä löytyy valokuvia keikoilta, studiosta, promokuvia sekä jätkien henk.koht. ottamia kuvia vuosien varrelta, sekä iso määrä keikkajulisteita. Joten sinne vaan tykkäämään ja saat aina tuoreelta kuulla mitä bändille kuuluu.

Venytetään hieman tätä juttu sarjaa, niin ei tuu älyttömän pitkiä tarinoita. Joten seuraavassa osassa kuvia ja tarinaa keikoista Lappeenrannasta, Ruukki-picnikistä, bar Loosesta ja huomisesta Lahden keikasta. Voi olla, että näistäkin keikoista tulee useampi osa, mutta tuloillaan kuitenkin on.

Nekromantixin maassa.

Raapustelenpa jotain tuosta kauan lupaamastani reissusta köpikseen. Koska pyrin ja yritän kovasti pitää tätä musiikki painotteisena blogina, niin keskityn ainoastaan maailman kovinta bändiä, eli Nekromantixia koskeviin juttuihin tuolta reissultani. Sen verran voin sanoa yleisesti, että matka oli mahtava. Kaupunki on mielestäni kaunis ja rock henkinen riittävästi (useampia rock kauppoja vaikka enimmäkseen naisille suunnattuja), ruoka oli hyvää, smörrebröd nami nami ja sellasta kaikkea. Seuraavan kerran on mentävä enemmän kesällä, koska nyt oli aika kylmää ilmaa.

Nekromantix, oma ehdoton lempparibändi ja monen muunkin tuttavani. Itsellä kolahdus tähän bändiin kävi monen monta vuotta sitten ja ensimmäinen levy minkä jotain kautta sain kuunteluun oli Brought Back To Life. Siitä sitten syntyi rakkaus tätä bändiä kohtaan joka on vuosien saatossa johtanut moniin keikoilla käynteihin, oikean jalkani suureen bändi aiheiseen tatuointiin ( reilu 10 suoraa viittausta bändin tuotantoon, levynkansiin, paitakuviin jne), keikka kokemusten myötä saanut tavata monta bändin jäsentä, juopotella heidän kanssaa ja jopa tutustuen niin, että bändissä aikoinaan vaikuttanut Peter Sandorff kuuluu omaan kaveripiiriin nykyään...tai no on kuulunut jo vuosia. Peteristä olikin suuri apu tuolla matkallani ja kerronpa seuraavaksi siis siitä.

Saavuimme (Minä ja kaverini Mika) perjantaina köpikseen ja oli etukäteen sovittu Peterin kanssa, että nähdään. Käydään kaljoilla jossain ja höpötellään. Odotin tätä paljon, koska ei keikoilla pääse esittämään kysymyksiä samalla tavalla kuin keskenään ollessa. Peter laittoikin sitten perjantaina viestiä, että ei pääsekään kun vaimo on myöhään töissä, mutta olette tervetulleita hänen kotiinsa ottaa parit kaljat. Siinä vaiheessa olin jo hieman ällikällä lyöty, että kehtaako sitä mennä, ei oo mitään vietävää kiitokseks jne. Rohkeasti sitten vastausta, että mielellään tulemme, koska ei tuollaisia kokemuksia ihan joka päivä satele. Saimme matkaohjeet viestillä ja lähdimme etsimään bussia jolla sinne asti päästään. Bussi löydettiin, jäätiin jopa oikealla pysäkillä pois, kiitokset tästä kohteliaalle bussikuskille.

Päästiin siis Peterin luokse. Siellä odotti itämainen ruoka, jossa oli herneitä, varmaan pinaattia jne plus riisi. Joten saimme mahamme täyteen ja sitten vaan otettiin olutta, juteltiin, kuunneltiin esim. Return Of Loving Dead levyn raakamiksausta, missä ei vielä ollut lauluja ollenkaan. Voin kertoa, että levy kuulosti näin paljon rankemmalta kuin mitä se julkaistuna on. Se oli lähempänä sitä "vanhaa" Nekromantixia. Kommentit olivat, että levyä siloteltiin aika paljon ennen julkaisua. Siinä sitten jutusteltiin niitä näitä useampi tunti ja Peter kysyi, että onko meillä turistikarttaa mukana. Tottahan toki turisteilla sellainen kartta on, joten annoin sen Peterille ja musta tussi alkoi viuhumaan. Karttaan ilmeistyi sinne tänne merkkejä ja Peter tokas, että kirjoitan toiselle paperille näille selitykset. Olin saanut lupauksen jonkin sortin rock n roll esittelystä, paikoista jne jotka koskettaa Nekromantixin historiaa jollain tapaa. Tämä alkoi siis syntymään siinä pöydän ääressä ja se näytti reissun jälkeen tältä.

Kuvassa siis yläpuolella kovia kokenut ja monet kerrat oikeaan neuvonut turistikartta. Peterin piirtämät pisteet saattaa olla hankala siitä erottaa, mutta alhaalla on siis reilu A4 arkki pisteiden merkityksen selventävää tekstiä. Tässä vaiheessa hieroin jo käsiäni ja olin ihan innoissani, koska jotain tällästä olin vaan osannut unelmoida ja toivoa, mutta se alkoi olee todellista pikkuhiljaa.

Peter oli kohtelias herrasmies ja tietää miten kova juttu bändi mulle on, joten tämä ei jäänyt vielä tähän. Saimme kutsun talon kellariin, jossa olisi lisää bändi aiheista materiaalia. Innolla siis kapeat portaat alas kattomaan mitä vastaan tulee. Hyllystä löytyi varmaan puolisen metriä joka sivulta oleva pahvilaatikko, mikä oli melkein täynnä lehtiä, lehtileikkeitä, julisteita jne. Tämä siis oli Peterin "leikekirja" ja hän kaivoi sieltä monenlaista hienoa ja vanhaa artikkelia, kuvaa, julistetta mm. Nekromantixin ekalta keikalta. Kylläpäs näytti miehet nuorilta ja viattomilta, heh. Peter tokas vielä sitten lähtöä tehdessämme, että seuraavan kerran kun Japi tuut, niin ota kaljapäkki mukaan ja hän sulkee mut sinne kellariin. Saan kuulemma ajan kanssa penkoa koko laatikon läpi ja valokuvata kaiken mitä haluan. Mainittakoon vielä että samaisesta kellarista löytyi myös iso laatikko vanhoja valokuvia missä esim. Mad Sinin Köfte on hieman hoikempi, nuorempi ja vähemmän tatuoidumpi. Laitan tähän loppuun kuvia "leikekirjasta", sekä paikoista  joita tuon kartan mukaan metsästin ja pientä selitystä mitä mestoja ne on.

Lehden kansikuvaa vuodelta 2002.

 Levy-yhtiön mainosjulistetta Nervous Recordsin ajoilta.

Tästä keikasta on jo jokunen vuosi. Nekromantixin ensimmäisen keikan juliste, jostain 80-luvun lopulta tms.

 Levy-yhtiön mainosjulistetta tämäkin.

 Alkuperäiset käsinkirjoitetut Devil Smile biisin sanat...

 ja paperin toinen puoli, eli lyriikka jatkuu.

Lehtileike jostain paikallisesta sanomalehdestä tms. Niinku kuvasta näkyy miehet on ollut aikamoisia pojan kloppeja aloittaessaan.

Tatskaliike jossa Kim on aikoinaan työskennellyt. Sisällä ei viitsitty käydä kun siellä tikattiin jotain ja johan ne olis nauranut pihalle tälläsen 20 vuotta liian myöhään tulevan fanin =)

 Mutta sentään poseerasin edustalla.

Tämä kadun kulma on juuri se, jossa bändi tykkäsi aikoinaan soittaa kadulla. Tässä on joskus silloin aikoinaan ollut useita vaateliikkeitä, mutta nykyään siinä toimii BR-leluliike. Tästä kadun kulmasta, joka siis sijaitsee köpiksen suurimmalla ja vilkkaimmalla ostoskadulla sain kuulla monen monta tarinaa eri "keikoista".

Siihen aikaan köpiksessä vallitsi perus jengimaailma, eli siis rokut, diinarit, punkkarit jne. eivät mahtuneet samoihin porukoihin ja tuo Nekromantix musiikkihan ei oikein natsannut mihinkään kategoriaan vaan oli jotain täysin uutta sekä outoa tuohon aikaan.

Eräs tarina meni lyhykäisyydessään jotenkin näin...Silloin oli joka pahis rock n roll/rockabilly jengi (nimenkin sano, mutta en millään muista) joka vaikutti köpiksessä ja niillä oli napit vastakkain psychobillyä soittavan Nekromantixin nuorten kollien kanssa. Jätkät sitten soitti pesismailat vaatteittensa sisällä, että kun jengi tuli isottelee pystyivät kauluksestaan vetämään mailan esiin ja tarvittaessa puolustamaan itseään. Että sellasta, onneks nykyään ollaan hieman suvaitsevaisempia musiikin maailmassakin.

Huset  klubilla Nekromantix soitti toisen keikkansa ikinä. Puhutaan siis klubi/baari keikoista, ei näistä kadulla soitetuista. Hienoa, että tämä ja se ekan keikan mesta on vieläkin toiminnassa ja samalla paikkaa. Sunnuntai päivä, joten klubi oli kiinni eikä käyty sisätiloissa.

 Klubin ovet sisäpihalta kuvattuna.

Muuten ei mikään kummonen kuva, mutta tulee hyvin tuo Husetin teksti ja värilasi vaikka onkin väärinpäin.

Parturikampaamo mistä jätkät osti hiuslakkansa joskus vuonna '89 jne. Edelleenkin samalla paikkaa....

Nekromantixin ihan ensimmäinen klubikeikka soitettiin täällä. Stengade 30, joka on edelleenkin toiminnassa. Tästä on aikasemmissa kuvissa myös se ekan keikan juliste. Viittaa siis tän näköisen mestaan. Samoin sunnuntai, joten sisälle ei ollut asiaa.

Jos vaan luin karttaa oikein, niin tässä osoitteessa Kim ja Peter jakoivat asunnon joskus alkuaikoina. Tämä on sama osoite, jossa Kim opetteli soittamaan läskibassoa. Varmaan aika paljon muuttunut niistä ajoista, kun näytti niin uudelta kivitalolta.

En tiedä jaksoitko lukea tänne asti ja saatko itselles mitään irti tästä tarinasta, mutta mulle henk.koht. tää oli iso juttu, loistava reissu ja taas tiedän hieman enemmän siitä mun ykkösbändistä.

Sixgun Republic Finland Tour 2012

Sixgun Republic (USA) kiertää tänä kesänä taas Suomea. Rundi alkoi jo viime vkon lauantaina rock n roll jamboreista ja jatkuu tänään Ruoveden Popossa. Tsekatkaa päivämäärät ja sovittakaa kesälomanne reissut keikkojen paikkakunnille, niin onpahan jotain tekemistä lomallakin....vitsi vitsi, mutta loistava bändi siis kyseessä ja käykää tarkistamassa mikä on 10-vuotis juhlavuottaa juhlivan bändin nykykunto.

Kyllä kesä pistää laiskottaa

Niinkuin otsikko jo kertoo, niin alkanut kesä on pistänyt laiskottaa ihan huolella. Kohta olis aloitettava kesäduunitkin, ni mitähän siitäkin tulee. Omalta osaltaan myös tuo koiruus on pitänyt huolen siitä, ettei ylimääräistä aikaa ole. Omalla riskillähän sitä omaa aikaa voi ottaa, mutta ku ei jaksa koiran jätöksiä siivoilla sisältä, kun ne voi tehdä myös pihalle, sekä ei jaksa huomata, että nyt se on tylsyyksissään tuhonnut tämän ja tällä kertaa tuon (vaikkakaan ei juuri ole tuhoja vielä tehnyt). Joten juhannuksen jälkeen pyrin hieman petraamaan täälläkin ja kirjoittelee siitä köpiksen reissusta hieman sekä julkaista muutamat kuvat sieltä.

Haluan kuitenkin toivotella erittäin hyvää ja mukavaa juhannuksen aikaa, kaunista suomen kesää, loistavia grilliruokia, lämpimiä löylyjä sekä uimavesiä. Jos suuntaan Jamboreille, niin toivottelen erittäin mukavia bileitä sekä loistavia vetoja monelta huippu artistilta, mm. Sixgun Republic (USA) soittaa lauantaina ja aloittaa kesän Suomen rundinsa jamboreilta.

Tähän loppuun bändiltä yksi oma lempparibiisi videon muodossa ja hyvät juhannukset kaikille.

Gargoyles Over Copenhagen

Do dii...kisoista selvitty, hyvin pelattu vaikka mitali jäikin saavuttamatta. Heti kisatauon lakattua (jo aikaa sitten) ilmoitan, että lähden pitkäks vkonlopuks Tanskaan köpikseen, joten hetkeen en vieläkään tänne kirjoittele. Ens vkolla sitten kenties tulee jo pientä tarinaa matkastani, kuvien kera tietty.

Mitäkö köpikseen? Ei ihmeitä, kaverin kanssa lähdetään vaan hengaa ja aikaa tähän on neljä täyttä päivää. Lauantaina sattuu olemaan Bobber Rock tapahtuma missä soittamassa mm. Hola Ghost ja jokunen muukin bändi. Tapahtuma on ilmeisesti moottoripyörä tapahtuma ja viihdyttänee meitä iltapäivä neljästä aina puolille öin, joten aika hiton jees. Reissussa myös kenties tuun tapaamaan ajan kanssa Nekromantixin entisen kitaristin, joka lupaili keväällä hieman, että näyttäisi mestoja mitkä liittyy tavalla tai toisella tuon maailman mahtavimman bändin historiaan. Tätä odotan innolla, koska kyseessä meikäläisen ykkösbändi ja taidan olla koko Suomen kakkosfani, ykkönen asustelee samassa kaupungissa, mutta kuitenkin sen verran kauempana, että mahdutaan samaan kaupunkiin, hehaa.

Joten tällästä täällä tällä kertaa...See Ya!

MM-kisa taukoa.

Olen siis aikamoinen lätkän mm-kisa ihminen, joten nyt kisojen aikana ei juurikaan ehdi tänne raapustelee. En kuitenkaan ala kiekosta täällä puhumaan. Sitten meille tuli uusi perheenjäsenkin, niin sekin vaatii oman aikansa. Mutta tarjoan teille tänä aurinkoisena tiistai aamuna jotain loistavaa ja mahtavaa videon muodossa...vieläpä hyvinkin tuoreen uutukais videon.

Saanko esitellä...Relentless uudella musavideollaan biisistä Haunted by The Devil, joka siis on englanninkielinen coveri Marko Haaviston Paha Vaanii klassikosta...vai pitäisköhän tässä kohtaan puhua tribuutista?