Ensimmäinen musapläjäys.

No niin, jos alkais rakentelee tätä ekaa musatuokiota kanssanne.

Kerrottakoon alkuun, että ideana on siis viikottainen musaan liittyvä pläjäys. Aika useasti tässä käsittelen tavalla tai toisella levyjä genrestä psychobilly ja punk, sekä varmasti rock n rollin ja rockabillynkin parista. Mutta nykyään kun en oo niin kapea katseinen tuon musan suhteen kuin joskus nuorena poikana, joten tulee varmasti juttua myös täysin tuon genren ulkopuolelta. Tässä "osiossa" saatan käsitellä myös kirjoja, lehtiä, elokuvia, artikkeleita ja ihan bändejäkin. Sen verran haluan myös selventää, että tämä on vaan yhden ihmisen, eli minun mielipide, tuntemuksia tai fiiliksiä näistä asioista. Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa kovaa kritiikkiä ja vaikka saatan kirjoituksissani ns. arvostella näitä juttuja mistä kirjoitan, niin tämä ei kuitenkaan tarkoita että nämä olis mitään levyarvosteluita. Toivon, että tätä kautta saisin kenties avattua kuulijalle hieman enemmän jotain levyä tai bändiä, tutustuttaa lukijan täysin uuteen bändiin, herättää kiinnostuksen jotain bändiä, levyä tai leffaa kohtaan.

Ekan musapläjäyksen saa kunnialla täyttää Flatbroke Trio Turusta ja lähemmässä tarkastelussa heidän levy nimeltään Still Searchin'. 

Tämä on jopa levy mistä sain idean tähän blogini yhteen osioon. Niinku ootte ehkä huomanneet, tämä kyseinen bändi oli soittamassa Totem Roll Weekendissä ja suuresti tämänkin takia juuri tämä bändi ja levy valikoitui tähän ekaan, koska on omassa elämässä vielä ajankohtaista ja lähimenneisyyttä. Itsehän en enää kovinkaan paljoa seuraa orkkisrokin taitajia tai juurikaan sitä kuuntele. Kotona tämän tyylisuunnan musiikin kuuntelu on hyvin lähellä nollaa ja keikoillakin tämän tyylisuunnan bändit on useasti ne joilla ei oo niin väliä vaan senkin ajan voi hoitaa sosiaalisia suhteita baaritiskillä. Joka asiassahan on aina mutta ja tässä kohtaa tämä bändi toi elämääni suuren MUTTA sana vko sitten soundcheckissään. Olen nähnyt tämän bändin joskus aikasemminkin livenä, mutta silloin se valitettavasti on enemmän kuulunut tuohon "baaritiskillä" olo kategoriaan, MUTTA ei enää! En muista olisinko koskaan kuullut yhtä hyvin yhteen soittavaa bändiä ja millä soundilla, siis se oli jotain uskomattoman hienoa ja kaunista. Soundcheckissä vedetty uusi biisi, jonka nimeä en tiedä sai tällä miehellä melkein roskan silmään. Jostain syystä bändi vaan kolahti ja kovin, ehkä tosiaan johtuu siitä soundista mikä oli vaan jotain loistavaa. Olkoon tuo vaikka taas vähän pohjustusta tähän juttuun, nyt sitten itse levyyn.

Flatbroke Trio : Still Searchin'

1. I've Got A Leavin' On My Mind

2. Smoke Along The Track

3. Lost Highway

4. Jack The Ripper

5. Stonedeaf & Blind

6. Don't Look Back

7. Honky Tonk Manian From Mars

8. Wagon Trains

Levy on siis vuonna 2009 ulos tullut lätty. Julkaisijana on suomalainen Jungle Records Porista ja levyä tällä hetkellä on saatavana 10":na jossa mukana tulee myös samat biisit CD muodossa, jos ei vaikka vinyylisoitinta omista.

Levy on nyt vkon aikana läppärissä soinut useamman päivän ja nouseekin tämän vkon soittolistoilla ylhäiseen yksinäisyyteen kärkisijalla, en nimittäin juuri muuta ole tällä vkolla kuunnellut. Levy on toiminut mielen rauhoittajana todella hyvin, useasti tullutkin maattua sohvalla, mietittyä kaikenmaailman asioita ja kuunneltua samalla levyä, joten voisiko sanoa jopa että levyllä on terapeuttista voimaa? Levyhän sisältää 8 biisiä ja yhteinen nimittäjä näillä kaikilla biiseillä on rauhallinen honky tonky tai honky tonkahtava rockabilly. Ensimmäisenä haluan nostaa esiin biisin numero 4. Kyseessähän on siis oma versiointi 90-luvun Morrisey / Boorer klassikosta Jack The Ripper. En muista että olisin koskaan alkuperäiseen biisiin edes törmännyt, mutta tämä versiointi kolahti kauneudellaan. Biisi menee hennosti keinuen tasaisen tarkasti eteenpäin ja on yhtä helmeä soitannaltaan ja lauluääneltään alusta loppuun. Don't Look Back on levyllä järjestyksessä kuudentena ja on bändin omaa tuotantoa. Jostain syystä tämä aivan perus rockabilly rallatus vaan kolahti, ehkä juuri sen takia että siinä ei ole juuri mitään sen suurempaa vaan tämän kohdalla omassa Flatbroke Trio sohvaterapiassa tulee se tauko ajatuksistani, sekä aivojen leputushetki. En tiedä, mutta syy voi olla myös naislaulajan jonka ääni on sopivan naseva roketin laulantaan. Levyn viimeisen raidan haluan myös tuoda esille, biisi nimeltään Wagon Trains on myöskin bändin omaa tuotantoa ja minun mielestä yksi levyn parhaimmistoa. Rauhallinen, hidas ja laulajan ääntä esiin tuova biisi, sopii tälle kokoonpanolle täysin ja laulajan äänelle täydellisesti. Todella loistava lopetus omalla sohvaterapialleni. Levystä jää osittain viimeisenkin biisin ansiosta todella lämmin ja hyvä fiilis. Levyn viimeistä biisiä voisi kuvailla huoneeksi jossa palaa kynttilöitä, on lämmin ja rauhallinen tunnelma. Huoneeksi johon on hyvä mennä ja sieltä lähtiessä on todella hyvä mieli. Tälläisen pitäis olla se terapiahuone, mutta tässä tapauksessa sen virkaa toimitti oma ja ei niin lämmin olohuone.

Flatbroke Trio : Ari Sjöblom (Kontrabasso), Rami Soini (laulu ja akustinen kitara) ja Henri Pirttimäki (kitara)

Pettymys.

Helvetinmoinen pettymys odotti tänään lattialla kun tulin töistä kotiin. Niinku kuva kertoo...joulumainos, tarkemmin sanottuna kirjakaupan mainos.

Pitää varmaan hieman avata tuota kuvaa, eli olin hieman odottanut ja perkeleen paljon enemmän toivonut tälle päivämäärälle toisenlaista postia. Tietoa kouluun pääsystä. Hain ammattikorkeakoulun aikuispuolelle sosiaalialalle, pääsin pääsykokeisiin, kävin pääsykokeissa ja ne ei olis voinut paljoa paremmin voinut mennä. Sain pääsykokeista 61 / 70 pistettä, eli ne olis voinut mennä 9 pistettä paremmin. Täydet pisteetkään ei olis mua pelastanut, kouluun pääsyn suhteen. Pienin pistemäärä jolla saa opiskelupaikan oli 72 pojoa ja siitähän mä jäin reilusti. Alakohtaista työkokemuksesta on mahdollisuus saada 20 pistettä ja sitä kun ei ole, niin ei myöskään ole tällä kertaa kouluun pääsyä. Työkokemusta kun olis, niin olisin heittämällä ollut niiden joukossa, jotka tammikuussa aloittaa opiskelut kohti sosiomiksi valmistumista. Mutta kun ei niin ei. Turha kai tätä on sen enempää vatvoa. Vaikka en uskonutkaan pääsyyni, mutta pääsykokeista jäänyt hiton hyvä fiilis nostatti toivoa entisestään ja kovin toivoin, mutta ei. Joten pettymys oli perkeleen kova joka tapauksessa ja tuohon kuvaan se kaikki kiteytyy.

Totem Roll Weekend oli ja meni.

Terve taas.

Kirjoittelenpa ajan kuluks noista viime vkonlopun bileistä hieman enemmän. Järjestelin Totem Roll Weekend Vol.2 nimiset kaks päiväset bileet täällä Lappeenrannan Totem baarissa ja nehän oli taas vallan loistavat bileet.

Kerrottakoon alkuun taustaa vähäsen noista bileistä. Muutamia yksittäisiä tai parin bändin iltoja Totemissa järjestettyä, baarin puolelta tuli pyyntö, että mitä jos kokeiltais kaks päiväsiä bileitä. Siellä kun sellasia ei ole ollut vuosiin ja ite näin tässä loistavan mahdollisuuden elävöittää kaupungin marginaalimusiikin tarjontaa entisestään. Punk musahan täällä on ollut aika hyvin pinnassa ja esillä jo vuosia, mutta 90-luvun psychobilly vuosien jälkeen ollut aika hiljaista roketin saralla. Tämän vuoden toukokuun lopulla oli ekat tuolla nimellä järkätyt kemut ja ne meni sen verran hyvin, että baari halus jatkoa ja niinku alunperin suunnitelmissa olikin, pari kertaa vuoteen järkkäisin sellaset. Toukokuun bileissä soittamassa olivat seuraavat bändit : Cock's Express (Lemi), The Soil Senders (Tampere), Mr. Nobody (Tampere), Somethin' Else (Lappeenranta - Kouvola - Ristiina), Roundtown beats (Hamina) ja Rebound (Pääkaupunki seutu).

Ekojen bileiden juliste.

Ja sitten taas takas näihin viimeisimpiin bileisiin. Hommathan lähti perus jutuista liikkeelle. Baarilta hyväksyntä, bändit kasaan, soittokama jutut hoitoon, hinnat sun muut bändien kaa lukkoon ja sitten taas baarilta hyväksyntä jonka jälkeen pääsin julisteen tekoon. Omasta photoshopin käyttämisestä on vuosia, joten sainkin apua erittäin läheltä ja siitä iso kiitos.

Bileet tosiaan oli jälleen kerran hyvin onnistuneet ja bändit kaikki tykkäs käydä soittamassa täällä. Osa bändeistä oli ensikertalaisia Lappeenrannassa ja osalla vierähtänyt jo 10 vuotta viime käynnistä. Porukkaa olis tietenkin saanut olla enemmän, eiks se näin mee siihen asti kun baari on loppuunmyyty? Mutta siltikin kokonaisuutena vkonloppu oli loistava, ihmiset silmin nähden nauttivat taas rock n roll, rockabilly ja psychobilly musasta omassa kaupungissaan. Moni ihminen tuli kiittelemään ihan henk. koht. illan jälkeen ja se onkin melkein ainoa juttu mitä ite näistä saan. Teidän ihmisten takiahan tätä teen ja itellä kun veri vetää johonkin järjestely toimiin tai muuten leviää pää. Pakko saada kai purettua tätä suurta intoa mitä tämän tyylin musaa kohtaan tunnen.
Viime vkonlopun bileissä oli soittamassa seuraavat bändit : Backbeat Combo (Pirkanmaa), Vulture Club (Tampere), Stringbeans (pääkaupunki seutu), The Toreadors Trio (Helsinki), Flatbroke Trio (Turku) ja The Bullet Biters (Oulu).

Juliste viime vkonlopun bileistä. Ens kerran juliste olis jo tarkoitus tehdä itse, saa nähdä onnistuuko ja riittääkö aika / mielenkiinto alkaa harjoittelee taas photarin käyttöä.

Mutta haluan tämän tuoreen bloginikin kautta välittää suuren suuret kiitokset bändeille, baarille ja kaikille ihmisille jotka paikalle saapui. Keväällä sitten toivottavasti uudestaan Rollataan!

Terrrrrrrrvetuloa maailman pärisyttävimpään blogiin

Tai sitten ei, mutta kaikille kuitenkin paljon tervetulon toivotuksia. Idea on muhinut päässäni jo vaikka miten pitkään ja joitain blogeja sivusta seuranneena päätin tehdä tunnarit ja aloittaa itekin kirjoittelun. Voisin nyt tähän alkuun vaikka hieman esitellä itteeni ja sitä että mitä mulla on tarkoitus täällä blogissani kirjoitella, käsitellä ja julkaista.

Oon 29 - vuotias jäbä ja Japi nimeltään, terve vaan kaikki. Asuinpaikkanani on ollut viimeiset 4,5 vuotta Lappeenranta ja täällä on hyvä asustella. Oon ollut enemmän tai vähemmän ahkera musiikin saralla ja siinäkin lähinnä rock n rollin, psychobillyn ja punk osastoilla. En siis soita mitään, ku en koskaan oppinut tai hermot ei kestänyt opetella, joten olen kiinnostuksesta alaa kohtaan päätynyt taustalle. Eli siis järjestellyt keikkoja mikkeli - Ristiina alueella joskus siellä asuessani, kyydityksiä Jungle Recordsin ja Grand Arenan bileisiin ja viime vuosina keikkoja täällä Lappeenrannassa. Katsellaan jos joskus tarkemmin noista kertoisin.

Blogini tulee suurimmalta osalta pyörimään psychobilly, roketin ja punkin ympärillä tavalla tai toisella ja tapojahan tietenkin on koska tämä on itelle ollut jo niin kauan elämäntapa. Tarkoitus olis käsitellä keikkoja, levyjä, leffoja, lehtiä, kirjoja. Mutta tarkoituksenani ei ole kirjoittaa mitään sen suurempia arvosteluita, vaan lähinnä tuon vaan omia mietteitäni levyistä sun muista esiin ja ehkä sitä kautta avaan levyä jollekin joka ei ole vielä ehtinyt siihen tutustumaan. Tarkoitus olis tehdä tästä "osiosta" viikottainen, eli kerran vkoon julkaisin uuden levy, leffa tms jutun. Ja näillä näkyminen päiväksi muotoutuu krapulainen sunnuntai - ilta, mutta ei se kiveen ole kirjoitettu että se aina sunnuntaina julkaistaan. Aika näyttää miten tuo tulee onnistuu.

Tuun myös kertomaan harrastuksistani varmasti jotain. Ja sata varmasti chileistä, koska olen tulisen ruuan ystävä ja tämä vuosi on eka kun omia chilejä kasvatin niinkin loisteliaasti, että nyt on satoa kuivatettuna ja salsan muodossa vaikka miten. Ehkä noita jotain "ohjeita" laittelen joskus, sekä muutenkin ruuanlaitosta jotain koska olen viime vuosina innostunut siitä vaan enemmän ja kokeilunhalu sekä rohkeus sen suhteen on vaan kasvusuunnassa.

Mutta tästä tää lähtee ja katsellaan millon tänne saadaan se eka "oikea" postaus ja mitä se sisällään pitää. Samoiten ulkonäkö hioutuu tässä lähipäivien aikana enemmän omanlaiseksi ja persoonallisemmaks. Pikkasen nimittäin vielä opettelua tämäkin homma. Kärsivällisyyttä pyydän. Thanks.