Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Sinulle.


Tyttöystäväni on viime aikoina vouhottanut koirista ja koirista. Ja mä en hirmusasti tunne olevani koira ihminen. Ehkä mustakin vielä tulee...

Kesällä oli rippijuhlat joihin tyttöystäväni ei päässyt lähtee muiden kiireidensä takia ja nyt vkonloppuna on kummipoikani rippijuhlat joissa saan taas edustaa itsekseni meidän "perhettä". Syy tähän on se, että tyttöystäväni oli jo aikasemmin sopinut hesan reissusta kaverinsa kanssa. Meillä ei vaan oo natsannut työvuorot oikein tänä kesänä mitenkään päin ja sitten menotkin on tehtävä silloin kun itelle sopii, mutta onneks löytyy seuraa reissuille, ettei tarvii kotona viettää vapaitaan.

Mä ajattelin eilen kaupassa käydessäni, että grillaan muutaman pihvin tällekin päivälle, mutta kun tyttöystäväni toi sen murisevan kissan hoitoo mun luokse, niin eikös nälkä iskenyt ja tyttöystäväni söi ne pihvit, joten se siitä mun hyvän ruuan suunnitelmasta ja helppoudesta tälle päivälle kun jään kissojen kanssa yksin kotiin.

MUTTA....kaikesta tästä huolimatta tykkään sinusta erittäin paljon ja tiedän että vielä tulee juhlia joissa meidänkin "perhe" on yhdessä, tulee reissuja jolloin lähdemme kaksin pitämään hauskaa ja onhan se totta ettei eilen grillatut naudanliha pihvit enää tänään niin hyviä oo, vaan on parempi kaupasta hakea tuoreet ja uudet pihvit. Ja olen iloinen, että sinulle kelpasi tekemäni ruoka ja sait mahasi täyteen. Olen myös iloinen siitä, että kissasi ei oo taas hetkeen murissut vaan ollut hyvinkin rauhallinen ja jopa antoi aamulla rapsuttaa, heh. Ei se niin pahapäinen kissa kuitenkaan oo, kunhan esittää tuollaista epäsosiaalista kattia.

Olen nauttinut elostani suunnattomasti kanssasi, sinusta on ollut erittäin suuri apu jo monen monta vuotta. Toivottavasti saan nauttia vielä lukemattoman määrän vuosia kanssasi.

Vaikka oletkin hieman ylösalaisin välillä niin tykkään sinusta.


Välillä ilmeesi elävöittävät suhdettamme paremmin kuin hymyt.


Joskus katsomme tulevaisuuteen ja alamme näkemään siellä yhteisiä juttuja aina vaan enemmän ja enemmän.


Joskus vaan oot kuumaakin kuumempi kissa ja en malta pitää sormiani erossa.


Ja kaiken tän jälkeen meillä on edelleenkin kaikki hyvin, osataan keskustella, nauretaan paljon ja nautitaan oloistamme toistemme seurassa. Iso kiitos, nöyrä kumarrus, märkä pusu ja lämmin hali. <3


Tervetuloa takaisin Lappeenrantaan, huomenna taas nähdään.

1 kommentti: