Soundeiltaan niin sitä aikaa oleva levy ei ole todellakaan parasta Asmodeusta, mutta varsin loistava tekele ensimmäiseksi pitkäsoitoksi. Biisit on todella nopeita, kuitenkin säilyttäen selvän soiton sekä selvän laulun. Negatiiviseks tästä pitää todellakin sanoa levyn soundimaailma, biisit kyllä kestää päivän valon ja vielä tänä päivänäkin hakkaa monen monta muuta psychobillyn saralla yrittänyttä. Mutta tuo soundimaailma on kuin jollain autotallin kasettisoittimella nauhoitettua, soundit on todella ohuet tai kapeat. Tulevilla levyillä soundeissa on kuitenkin sitä jykevyyttä ja syvyyttä. Mutta ei ruodita soundeja enempää, kai nekin on sitä aikaa kun vielä ei osattu tai tiedetty.
Tämä levy on kyllä loistava esimerkki sen aikakauden psychobillystä, sen "kukoistuksesta" ja loistavuudesta. Nykypsycho on todella kaukana tuon ajan loistokkuudesta. Siihenkin aikaan löytyi paljon melodisia psychobändejä, eikä kaikki olleet sitä "oikeaa Old Schoolia" vaan nämä oli niitä rajoja rikkovia tulokkaita. Jotka varmaan tänä päivänä joillekin on sitä old schoolia, mutta todellakin taas loistokasta sellaista. Levyn kannet niin tässä levyssä kuin monessa muussakin sen aikasessa käsitteli horror teemoja, samoiten laulujen sanat, paitakuvat jne.
Asmodeus : Psycho On Hell's Request
1. Warhogs
2. Night Of The Demon
3. Realm Of Death
4. Let's Play A Game
5. Last Caress
6. Not A Very Nice Way
7. Psychotic Love Affair
8. I'm The Wolfman
9. Halfway To Hell
10. Bitchin' Biker
11. Another Dawn
12. All Hallow's Eve
13. Carnival Of Souls
Levyllä on pituutta melkeinpä 50 minuuttia, sitä hyvää aikaa kun levytkin vielä oli levyn mittasia eikä mitään lyhyitä puristuksia, eiks ihmiset jaksa enää kuunnella tuntia samaa levyä? Biisit on kyllä perus Asmodeusta, tunnistettavissa oleva bändi ollut aina. Nopeita, helvetin nopeita ja sitten niitä missä mennään nopeasti, mutta sitten jarrutetaan ja himmaillaan hitaammin ja sitten taas kiihdytetään ja vauhti on kovaa. Tuon voi siis lyhentää muutamiin sanoihin, melodista psychobillyä parhaimmillaan! Biiseistä tahdon nostaa esiin ehdottomasti Night Of The Demon, loistavan Misfits coveroinnin Last Caress joka on yksi parhaimmista versioinneista tästä biisistä mitä oon koskaan kuullut. Sekä näiden lisäksi tiukalla kitaroinnilla alkavan Bitchin' Biker, sekä ehdottomasti jopa pelottavuuden äänimerkit täyttävällä kitaroinnilla alkavan All Hallow's Eve.
Minä keskellä...joskus oli aikamoinen torvi päässäkin näköjään. Vuodelta 2006.
Ne oli niitä mukavia juhannuksia mistä valokuvat on ainoita muistikuvia, hehaa.
Suosittelen tätä levyä ihmiselle jota psychobilly kiinnostaa ja joka haluaa näiden uusien bändien rinnalle jotain kunnollista psychobillyä ja matkustaa musa ajassa kohta parikymmentä vuotta taaksepäin.
Loppuun paska youtube video tämän levyn I'm The Wolfman biisistä.
Asmodeus - I'm The Wolfman, nauttikaa aikamatkailusta loistavan bändin seurassa. Seuraavat Asmodeus osat musapläjäyksestä joskus tulevaisuudessa.





Samaa mieltä tosta "Last Caress" jutusta!
VastaaPoistaLoistava veto!!
T:Pumpuli