Psychobilly Invasion Over Europe Part 2

Jepajee...loppuvuodesta olis vielä jaksettava raapaista yks psychokeikka maamme pääkaupungissa. Tänä iltana varattiin hotelli ja tilattiin liput. Jos tällä kertaa Nosturissa ei olisi niin kuuma kuin kesällä Reverend Horton Heatin keikalla ja siitä pääsis jotain nauttimaankin.

Eniten odotan tietenkin Reverend Horton Heatia koska se bändi on vaan loistava ja olen heidän levyjä keräillyt jo vuosia. Mielenkiinnon nostaa myös Phantom Rockers jonka vanhat levyt oli aika timanttia joskus nuorena poikana, ei ehkä niinkään enää. Loput bändit on itelle suht uusia tuttavuuksia, joten eiköhän ne tuu käytyä katsomassa vähän niinku tutustumis mielessä.

Mikkelin jalkaväkimuseo

Kävin tutustumassa hieman Suomen historiaan ja paikalliseen historiaan. Kävin siis siellä jalkaväkimuseossa viime lauantaina, kun siellä oli avoimet ovet kasarmialueen rakennuksien  130-vuotis juhlan takia. Mikkelin jalkaväkimuseo siis sijaitsee vanhalla kasarmialueella ja näin hyvin säilyneitä kasarmeja ei muita ole. Museossa järjestettiin myös pieni luento alueen historiasta ja mieleenpainuvin juttu tältä luennolta oli se, että kun käytiin läpi muutamia alueelle merkittäviä henkilöitä, esimerkkinä eräs venäläinen upseeri joka oli sota-aikana vankina tuolla alueella, niin yleisöstä nousi kahden miehen kädet ja he kertoivat vieneen ruokaa tuolle venäläiselle upseerille. Eli joukossamme oli oikeita veteraaneja muutama ja ainahan se lisää uskottavuutta tarinoihin. Mutta en tän enempää siitä ala esitelmöimään kun en kuitenkaan niin hirmusasti muista tuosta ja lähinnä ajattelin vaan jakaa täällä muutamat valokuvat tuosta käynnistä.

kivääreitä oli parikin telineellistä.

kortin pelaamista korsussa.

asekätkentää Lapin sodassa.

myöskin Lapin sota osastolta.

Suomalaiset vapaaehtoisena osastolta.

aamuun ankeaan.

Jaahas...punkrock retkue Anal Thunder on tehnyt uuden musavideon ja ajattelin sen näin tiistai aamuna aikaseen jakaa teidän kanssa. Mielestäni video oli hauska, hyvin tehty ja biisikin oli hyvä. Nykyään näihin musavideoihin ei juurikaan panosteta tai, että niitä edes tehdään. En usko Anal Thunderin videonkaan hirmuseen levitykseen musakanaville pääsevän, mutta hatun noston arvoinen suoritus, että videoita tehdään myös pienemmälle kuulijakunnalle. 

Naiset ja herrat...seuraavana Anal Thunder ja heidän uusi videonsa Song About Getting Smashed.

Muistutuksena vielä, että Anal Thunder on Lappeenrannan Totemissa keikalla tammikuun 27.päivä. jolloin myös lauteille nousee Relentless. Joten tiukat kinkerit tulossa kahden oman genren Suomen kovimpien bändien saattelemana.

Social Distortion - Machine Gun Blues

En muista, että olisin aikasemmin nähnyt tätä loistavaa videota tästä loistavasta biisistä. Joten jaan sen täällä teillekin, jos vaikka olette olleet yhtä ummikoita kuin minä.

Social Distortion - Machine Gun Blues

Mukavaa vkonloppua tämän biisin myötä...katselleen sitten ens vkolla taas jotain päivityksiä tännekin.

Vapaapäivä, jeah!

Tän vkon opiskelut olis sitten ohite. Tänään loppupäivästä oli luennoimassa brittiläistynyt jamaikalainen, heh. Aloitti luennon soittamalla kitaralla ja huuliharpulla jamakalaisen biisin...ei puuttunut enää kuin ranta ja Red Stripe olut niin olis ollut ehkä elämäni mukavin koulupäivä. Huomenna on vapaata tai no itsenäistä opiskelua ja siihen onkin tarvetta kun kuitenkin tehtäviä yks jos toinenkin taas samaan aikaan, onneks ei kuitenkaan mitään sellasta missä deadline paukkuis huomenna ja sitä en olisi jo tehnyt. 

Lauantaina meinasin käydä tutustumassa hieman Suomen ja Mikkelin sotahistoriaan kun jalkaväkimuseossa on avoimet ovet. Oon viimeeks käynyt siinä museossa joskus nappulana, joten ihan mielenkiintoinen mesta varmaan vielä nytkin kun jotain jo asioista tietää ja ymmärtää eri tavalla. Tarkoitus olis ottaa kamera sinne mukaan ja kenties raapustella tänne hieman sellastakin kulttuuria välillä. Ei aina musiikkia.

Loppuun kuitenkin sitä mulle rakkainta osa aluetta, eli musiikkiin ja siihen elämäntapaan liittyvä kuva. Toivon, että jokainen hetken miettis kuvaa katsoessa omia suhtautumisiaan, koska ei kaikki aina oo niin mustavalkoista ja selvää.

Kouluunlähtö musiikkia.

Huomenta vaan kaikille.

Puolen tunnin päästä alkais koulu, täällä se tarkottaa sosiaalityön lähtökohtia aina klo 10.45 asti jopa ja sen jälkeen saman kurssin ryhmätyön tekoon. Mutta mikäs siinä jos tykkää. Mitäs teidän tulevaan päivään mahtuu?

Alla oleva biisi on sieltä parhaimmasta päästä ja herättää aina ajatuksia. Mukavaa päivää kaikille!

Joe Strummer And The Mescaleros - Redemption Song

Hasta La Vista Social Club

Kouluhommia riittäisi, mutta laitoin soimaan Hasta La Vista Social Club bändin tulevan pitkäsoiton ja ajatukseni kouluhommista katosi samalla kun jalkani alkoi vipattaa ensi rytmien saattelemana. Tästä johtuen taidan siirtää hieman koulujuttujen tekoa myöhempään ajan kohtaan ja kirjoittaa muutamia sanoja tuosta loistavasta suomalaisesta punkrockbändistä ja kenties jotain heidän tulevasta albumistaan. Toivon, että jos bändin jäsenet tätä lukee niin meidän kaveruus ei tästä kuitenkaan muutu, ainakaan huonompaan suuntaan.

Hasta La Vista Social Club

Suomen kovimpiin psychobilly aikoihin Kiuruvedeltä ponnisti bändi nimeltään Toxocaras. Bändi soitti rankkaa ja todella räkäistä psychobillyä. Se bändi ei allekirjoittanutta vakuuttanut siihen aikaan, koska samaan aikaan oli myös useita parempia suomalaisia saman genren bändejä. Mainittakoon vielä tarkennuksena, ettei se bändi vakuuta minua tänäkään päivänä, mutta nostan hattua että tämäkin bändi on ollut osa sen aikaista suomalaista psychobilly genren historiaa.

Toxocarashan on jo vuosia ollut kuopattuna ja tämän bändin raunioista nousi aikoinaan punkrockia soittava Hasta La Vista Social Club. Lähivuosina 10 vuotta täyttävä bändi on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kirkkaimpana tähtenä Suomen punkrockscenessä. Samalla bändi on ensimmäisestä levystä asti pystynyt erottumaan tästä laajasta punkrock bändien määrästä, ja ainoastaan edukseen.

Bändiltä on tullut ulos kolme pitkäsoittoa, About 30 minutes before devastation, Inhale the evil ja Lake Lark White Trash. Järjestyksessään neljäs albumi on valmis ja kantaa nimeä Melt. Tämä kyseinen albumi siis soi tällä hetkellä ja sai minut eksymään koulutehtävistä musalaiffin pariin. Tällä hetkellä on julkaisijan haku käynnissä niinkuin voi bändin kiinnittäneen Backdoor Agency ohjelmatoimiston sivuilta uutisista lukea. Toivottavasti julkaisija pian löytyy, koska tulossa on todella tiukka punkrock albumi. Taitaa jo tällä hetkellä nämä biisit olla bändille itelleen ns. vanhoja biisejä, joten bändin jäsenten mielenterveyden kestävyyden kannalta lätty olisi hyvä saada pihalle ja kaiken kansan kuunteluun.

On tullut kuunneltua bändiä ensimmäisestä levystä alkaen ja on suuri ilo huomata, ettei bändi ole jäänyt tahkomaan samoja rytmejä vaan kehitystä on tapahtunut joka levyn kohdalla. Näin jälkikäteen levyjä kuunnellessa huomaa myös bändin jäsenten kasvun, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Siltikään ensimmäinen levy ei ole mitään kuraa, jota fanitti silloin ihan täysillä, mutta ei enää jaksais kuunnella. En tiedä mistä tämän bändin loistavuus johtuu...onko se biisintekijän nerokkuutta? Bändin hioutunutta yhteensoittoa ja yhdessä kasvua?

Aikasemmin tuo bändin kasvu oli varmasti osittain yhteenkasvun ja yhdessäsoiton työn tulosta. Keikkoja keikan perään ja ainahan jälki jossain näkyy? Bändin keikoilla asian näki, että on jokunen vuosi yhteen soitettu, yhdessä levyjä tehty ja yhdessä keikkoja maailmalla heitetty. Se oli sitä aikaa bändin historiassa, sen jälkeen bändi tiputti todellisen pommin meille kuulijoille.

Niinkuin monen muun pitkään yhdessä olleen bändin kohdalla aina jossain vaiheessa tapahtuu. Tapahtui sama myös tämän bändin kohdalla...bändi ilmoitti hajonneen tai ehkä se hajoaminen ja touhun loppuminen oli lähellä koska muutama bändin jäsen ilmoitti soittojen loppuneen. Monelle tulee mitta jossain vaiheessa täyteen, perhettä alkaa tulee tai muuten vaan elämäntilanteet muuttuu ja ei vaan riitä enää aikaa tai kiinnostusta bändille. Tässä vaiheessa minä ja erittäin moni muu surkutteli ja kyseli, että ei voi olla totta? Ei näin loistava bändi voi hajota. Entäs nyt?

Bändin kitaristi veljekset saivat varmaankin tarvitsevansa hengähdys ja miettimis tauon bändin jatkon suhteen ja kävikin tuuri, että uudet jäsenet bändiin löytyi läheltä ja soitto pääsi taas jatkumaan. Muistan esimerkiksi facebookista lukeneeni ilolla  bändin päivityksiä, että treenejä on alettu soittaa ja touhu on ehkä enemmän voimissaan kuin koskaan. Tästä paistoi läpi, että pieni tauko oli tehnyt hyvää ja bändi sai uusien jäsenten tulon myötä vaan lisää tuulta purjeisiin ja potkua soittamiseen. Tämä oli todella hieno uutinen koko Suomen punkrock scenelle. Nyt jälkiviisasteluna tulevaa levyä kuunnellessa voi vaan todeta tämän olleen erittäin viisas päätös, koska Melt albumi tulee olemaan bändin ehdottomasti paras julkaisu ja yksinkertaisesti vaan nousemaan yhdeksi kovimmista Suomen punkrock albumeista.

Laulajan lookkia vuodelta 2006.

Bändi nykyisessä kokoonpanossaan.

Tämän ei siis ollut tarkoitus olla mikään bändin historiikki, koska en ole faktoja sen enempää tarkistellut mistään vaan kirjoitin omia mietteitäni, omia havaintoja bändiä alusta asti seuranneena sekä omia tämän hetken tuntemuksia levyä kuunnellessa.