Minä ja Sixgun Republic (USA) Osa 4

Matka kohti tätä päivää jatkuu nyt osassa 4 jossa vuosilukuna on 2008. Silloin bändi teki syys - lokakuussa 10 keikan kiertueen Suomessa ja sain ekaa kertaa nähdä heidät nykyisellä kokoonpanolla, kun rumpujen taakse oli vaihtunut pesun kestävä suomalainen. Keikkoja heittivät mm. Tavastialla ja Harley Davidson Rallyssa Savonlinnassa. Kiertueelle mahtui myös muutamat pienemmän keikat, esim. Tompuri nimisessä kuppilassa Haminassa. Tuolla kiertueella Sixgun Republic palasi myös Lappeenrantaan keikalle, aikasempi keikka täällä oli ollut 2005. Tällä kertaa paikka täällä vaihtui Old Cockista Totemiin. Tässä keikassa en vielä ollut järjestäjä puolella mukana, vaan tää meni heidän silloisen ohjelmatoimiston / keikkamyyjän kautta ja iloitsin kovin että yksi lemppari bändeistäni oli tullut Totemiin keikalle, jonka kanssa itellä oli jo tuolloin yhteistyötä keikkojen suhteen. Bändi heitti sunnuntaina, suht tyhjälle baarille hyvän keikan ja setin jälkeen keskusteltiinkin jatkosta, että jos ovat taas Suomeen tulossa, niin ottaa muhun yhteyttä ja voin auttaa heidän keikka hommissa täällä Lappeenrannan päässä.

Ilta jatkui siinä kaljaa lipittäen, kuulumisia vaihtaen ja niitä näitä jutellen. Hassua oli kun juuri vko aikasemmin olin katsonut Joe Strummer - Future Is Unwritten dokumentin ja siinä porukka kerääntyi tulille muistelemaan Strummeria ja eräällä tulella oli basisti Lux ja laulaja kitaristi Chancey. Vko siitä eteenpäin samat miehet on livenä nenäni edessä paikallisessa baarissa...kyllä maailma voi olla ihmeellinen ja pieni. Siinä sitten tietenkin keskustelin myös tuosta asiasta ja basisti kertoikin soittaneensa jossain Joe Strummerin kokoonpanossa ja edesmenneen Strummerin vaimo on hänen ystävä ja tahtonut heidät siihen dokkariin. Dokkari oli muuten vallan loistava ja lämmin henkinen.

Bändi tykästyi baarin amerikkalais ja intiaani henkiseen sisustukseen niin kovin, että keikan jälkeen juteltuamme basisti, kitaristi ja heidän mukana ollut Killer Kustomsin jäbä mietti kuumeisesti paikkaa missä jatkaa juomista baarin sulkeuduttua. Heillä oli siis hieman meno haluja ja varsinkin jano viinan suhteen. Tarjosin yöpaikkaa kämpältäni, joka nosti hymyn kasvoille ja kysymysmerkin huulille, että sopisko se Japi oikeasti. Tokasin siihen, että tottakai, sieltä varmaan jotain alkoholiakin saattaa löytyä. Ainut miinus tässä oli se, että oli sunnuntai ja bändin oli tarkoitus lähteä yötä myöten kotiin. Laulajalle vannottuani, että loppu porukka on aamulla junassa ja klo 12 hesassa niinku heidän piti kuulemma olla, sieltäkin tuli hymy ja mukavat illan jatkon toivotukset. Siitä sitten jatkettiin porukalla mun kämpille, minä, 2 kaverii täältä ja 3 sankaria rapakon takaa.

Itehän simahdin joskus aamuyöllä, mutta muu porukka oli kai viettänyt eloa ja iloa aamuun asti ja aamu kasin aikaan jätkät oli alkanut kyselee, että kuinka he pääsee juna - asemalle, että pitäis päästä hesaan. Kaveri oli vielä siinä vaiheessa hereillä ja soitti heille taksin, joten amerikan miehet lähti samoilla silmillä kohti asemaa ja sieltä kohti hesaa. On voinut olla mielenkiintoinen matka heilläkin, heh. Olivat kuulemma käyneet mua herättelemässä ja kiittelemässä, mutta taisin olla niin väsynyt, etten kuulemma ollut herännyt, hah. Vieraskirjastani löytyy epämääräistä englantia muistuttavaa kirjoitusta, joten ei kai se untakaan ollut. En vaan tajua, että tuosta keikasta, eikä jatkoista itelläni ei löydy koneelta yhden yhtä kuvaa. Joskus tulee kyllä panostettua juomiseen ja silloin kamera unohtuu.

Jatkoilla kuitenkin tuli puheeksi bändin vkon päästä oleva keikka Kouvolan House Of Rockissa ja kovasti pyytelivät mua sinne, en uskaltanut lupailla mitään ku en mielelläni keikoilla selvinpäin käy, joten kuskihan mun piti sinne saada jos meinasin paikalle päästä. Kaksi ihanaista kaveriani kiinnostui sitten lähtemään ja mä olin varmasti erittäin hyvää seuraa takapenkillä kaljojeni kanssa, tästä iso kiitos vielä tytöille. Kouvolaan tultiin hyvinkin ajoissa, baari oli suht autio ja lipun myyntiäkään ei vielä ollut. Sitten alkoi lipun myynti ja ite sinne sönköttää, että oon bändin kutsumana täällä ja ne lupas sisäänpääsyn. Se sitten riittikin ja leima napsahti käteen, muistaakseni liput oli kuitenkin jotain 15 euroa tms kun siellä oli legendaarinen Teddy And The Tigers samalla keikalla. Viime dokailut vielä niin muistissa aloitin rauhallisesti kaljaa lipittäen, sitten bändi saapui paikalle ja kysymys heiltä kuului, että voisinko keikan aikana myydä heidän fanituotteita. Vastasin tietenkin myöntävästi ja siinä sitten nakotin keikan ajan.

Naureskelin humalaisille suomalaisille jotka tulivat "hyvällä" lontoon murteella kyselee paitojen kokoja, mitä maksaa jne...aikani aina kuuntelin ja tokasin että niin mikä se koko oli ja sitten sieltä tuli helpottunut hymy 'sähän oot suomalainen' kysymyksen saattelemana. Mielestäni kauppa kävin perkeleen hyvin ja bändin rahaa alkoi olee lompakossa vaikka miten paljon, keikka ohite ja sitten lähti tällä miehellä lapasesta. Bändihän oli siis luvannut sisäänpääsyn ohella, myös majoituksen heidän majoituksestaan ja kieltäydyin siitä useamman kerran. Tarjosin rahoja, mutta vastaus oli että katotaan Japi sitten majoituksessa, että tässä nyt kaljaa palkaks. Ja sitä kaljaa riitti, hyvä että ehdin entistä juomaan kun uutta tuli näppiin, siinä vaiheessa tajusin sanoa tytöille moi ja luovuttaa sen Kouvolaan jäämisen suhteen. Ilta jatkui hienolla jenkillä jonnekin kerholle jossa dokailtiin aamu yölle asti ja sitten koittikin aamu ja krapulainen Japi lähti kohti Kouvolan juna - asemaa nöyränä ja pelkotilojen saattelemana.

Alla muutamia kuvia Kouvolan keikasta. Viimeiseen kuvaan kiteytyy mun krapulainen fiilis juna - asemalla.

Jätetään tuo Haminan Tompurin keikka seuraavaan osioon. Se osio tulee olemaan lähinnä pelkkä kuva kollaasi siitä keikasta, julkaisu joskus parin päivän päästä.