Pettymys.

Helvetinmoinen pettymys odotti tänään lattialla kun tulin töistä kotiin. Niinku kuva kertoo...joulumainos, tarkemmin sanottuna kirjakaupan mainos.

Pitää varmaan hieman avata tuota kuvaa, eli olin hieman odottanut ja perkeleen paljon enemmän toivonut tälle päivämäärälle toisenlaista postia. Tietoa kouluun pääsystä. Hain ammattikorkeakoulun aikuispuolelle sosiaalialalle, pääsin pääsykokeisiin, kävin pääsykokeissa ja ne ei olis voinut paljoa paremmin voinut mennä. Sain pääsykokeista 61 / 70 pistettä, eli ne olis voinut mennä 9 pistettä paremmin. Täydet pisteetkään ei olis mua pelastanut, kouluun pääsyn suhteen. Pienin pistemäärä jolla saa opiskelupaikan oli 72 pojoa ja siitähän mä jäin reilusti. Alakohtaista työkokemuksesta on mahdollisuus saada 20 pistettä ja sitä kun ei ole, niin ei myöskään ole tällä kertaa kouluun pääsyä. Työkokemusta kun olis, niin olisin heittämällä ollut niiden joukossa, jotka tammikuussa aloittaa opiskelut kohti sosiomiksi valmistumista. Mutta kun ei niin ei. Turha kai tätä on sen enempää vatvoa. Vaikka en uskonutkaan pääsyyni, mutta pääsykokeista jäänyt hiton hyvä fiilis nostatti toivoa entisestään ja kovin toivoin, mutta ei. Joten pettymys oli perkeleen kova joka tapauksessa ja tuohon kuvaan se kaikki kiteytyy.